Mariehamns stad grundades 1861 och omfattade Öfvernäs bys ägor i Jomala socken. Utgående från stadsplaner och byggnadsordningar har stadens bebyggelse vuxit fram och mot slutet av 1950-talet var staden utbyggd.
Den stad som då vuxit fram var en luftig trädgårdsstad med stora tomter med grönska och breda brandgator med bostadshus mot gata och uthus inne på gården. Detta kan tydligt ses i Mariehamnsmuseet där en modellstad återger Mariehamn på 1920-talet.
Från by till stad
Trähusarkitekturen i nästan uteslutande 1–2 våningar utformades i enlighet med de växlande stilriktningarna i omvärlden. Kännetecknande för Mariehamn är sekelskiftesvillorna med rikligt dekorerade träfasader i schweizerstil.
1961 inkorporerades betydande områden av olika byar i Jomala kommun både norr och söder om staden. Staden växte från 7,9 km2 till 20,4 km2. Genom inkorporeringen införlivades ca 410 egnahem och tre bostadshus norr och söder om gamla stadsgränsen. Samtidigt år 1960 var antalet bebyggda tomter i Mariehamn 628 st.
Mariehamns storhetstid var Badhusepoken 1889-1914 då staden hade besökare kom från när och fjärran.
En ny generalplan
För att skapa en helhet av det nya Mariehamn utarbetades en generalplan som visar hur de nya områdena ska användas och de nya trafiklederna. Generalplanen kompletterades med en moderniserad stadsplan för innerstaden som enligt tidens melodi föreslog att merparten av de befintliga trähusen skulle avrivas och ersättas med en ny och generellt större bebyggelse vanligen indragen från gatulinjen eller placerad mitt i de gamla trädgårdarna.
Planens konsekvens blev att många trähus revs i centrala Mariehamn och ersattes av moderna funktionalistiska byggnader.
Kulturellt skyddsvärda miljöer
Många av de miljöer som idag betraktas som del av vårt kulturarv och som önskas sparade är från tiden före inkorporeringen. Därtill finns även enhetligt utbyggda egnahemsområden som bör värnas om. I dag är över 130 byggnader skyddade.
I generalplanen under rubriken skydd redovisas bebyggelseklassificering, arkitektoniska specialområden och skyddsvärda byggnader. I tjänstemannainventeringen ”Sammanställning av arkitektoniskt- och kulturhistoriskt värdefulla byggnader samt K-märkta byggnader” redovisas 337 st skyddsvärda byggnader.
**
Maarianhaminan kaupunki perustettiin vuonna 1861, ja se käsitti Jomalan pitäjässä sijaitsevan Öfvernäsin kylän maat. Kaupungin rakentuminen eteni asemakaavojen ja rakennusjärjestysten pohjalta, ja 1950-luvun loppupuolella kaupunki oli rakennettu valmiiksi.
Tuolloin syntynyt kaupunki oli väljä puutarhakaupunki, jossa oli suuria, vehreitä tontteja sekä leveitä palokatuja. Asuinrakennukset sijaitsivat katujen varrella ja talousrakennukset pihan puolella. Tämä näkyy selvästi Maarianhaminan museossa, jossa pienoismalli esittää kaupunkia 1920-luvulla.
Kylästä kaupungiksi
Puurakennusarkkitehtuuri, joka oli lähes yksinomaan 1–2-kerroksista, muotoutui kansainvälisten tyylisuuntausten mukaisesti. Maarianhaminalle ovat tyypillisiä vuosisadan vaihteen huvilat, joissa on runsaasti koristeltuja, sveitsiläistyylisiä puujulkisivuja.
Vuonna 1961 kaupunkiin liitettiin huomattavia alueita Jomalan kunnan kylistä sekä pohjois- että eteläpuolelta. Kaupungin pinta-ala kasvoi 7,9 neliökilometristä 20,4 neliökilometriin. Liitoksen myötä kaupunkiin tuli noin 410 omakotitaloa sekä kolme asuinrakennusta vanhan kaupunkirajan molemmin puolin. Vuonna 1960 Maarianhaminassa oli yhteensä 628 rakennettua tonttia.
Maarianhaminan kulta-aikaa elettiin vuosina 1889-1914 jolloin kauopunki kukoisti ja vierailijoita tuli läheltä ja kaukaa.
Uusi yleiskaava
Uuden Maarianhaminan kokonaisuuden luomiseksi laadittiin yleiskaava, joka osoitti uusien alueiden käyttötarkoitukset ja liikenneväylät. Yleiskaavaa täydennettiin modernisoidulla asemakaavalla keskustaa varten. Ajan hengen mukaisesti siinä ehdotettiin, että suurin osa olemassa olevista puutaloista purettaisiin ja korvattaisiin uusilla, yleensä suuremmilla rakennuksilla, jotka sijoitettaisiin etäämmälle katuviivasta tai keskelle vanhoja puutarhoja.
Suunnitelman seurauksena monet puutalot purettiin Maarianhaminan keskustassa ja korvattiin moderneilla funktionalistisilla rakennuksilla.
Kulttuurisesti arvokkaat ympäristöt
Monet ympäristöt, joita nykyään pidetään osana kulttuuriperintöämme ja joita halutaan säilyttää, ovat peräisin ajalta ennen alueliitosta. Lisäksi on yhtenäisesti rakennettuja omakotialueita, joita tulisi vaalia. Nykyään yli 130 rakennusta on suojeltu.
Yleiskaavassa suojelua koskevassa osassa esitetään rakennusten luokittelu, arkkitehtoniset erityisalueet sekä suojeltavat rakennukset. Virkamiesten laatimassa inventoinnissa ”Yhteenveto arkkitehtonisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista sekä K-merkityistä rakennuksista” esitetään 337 suojelun arvoista rakennusta.