Vuonna 2020 Kokkola juhlii 400-vuotissyntymäpäiväänsä. Nykyisen kaupungin paikalla syntynyt talonpoikien kylä, Karlaby, mainitaan jo 1300-luvun kirkollisissa asiakirjoissa. Sen jälkeen lähdettiin meritse maailmalle innolla, joka vain kasvoi kaupunkioikeuksien (1620) ja tapulikaupunki-privilegion saamisen jälkeen.
Kokkolan porvarien tervakauppa ja laivanrakennus rahoittivat kaupungin kasvua ja loivat pohjan sivistykselle sekä kaupunkilaiselle elämäntavalle. Nahkakauppa ja elintarvikkeiden myynti vaurastuttivat seudun talonpoikia. Kokkolalainen ryhti nousi niin henkisessä kuin hengellisessäkin mielessä. Tulipalot ja sotien tuhot saattoivat hidastaa kehitystä, mutta kaikkien vastusten jälkeenkin kaupunki jatkoi kasvuaan.
Elinkeinoelämän vanhat kivijalat tukivat Kokkolan kehitystä myös maamme itsenäistymisen jälkeen. Tekstiili- ja vaateteollisuus, maaseudun alkutuotanto, metallit ja kemia, veneenrakennus, kuljetus sekä kauppa ja palvelut ovat varmistaneet kaupungin asukkaiden työt ja toimeentulon. Elinkeinoelämän rohkea rakennemuutos 1900-luvun lopulla monipuolisti kaupungin elinkeinorakennetta ja edesauttoi seudun nousua yhdeksi maamme nopeimmin kehittyvistä seutukunnista.
Vuosisatojen aikana on Kokkola asukkaineen teknistynyt, kansainvälistynyt ja kehittynyt. Mutta paikkakunnan perinteinen osaaminen on säilynyt kehityksessä mukana. Tänään ja tulevaisuudessakin Kokkolassa saadaan leipä ja maito maasta ja teollisuus tuottaa raaka-aineita sekä tuotteita kansainvälisille markkinoille. Palvelu pelaa, kauppa käy ja meri kutsuu.
